Mainitsinko, että pidän maanantaista?

Mukava maanantai. Kävin ulkoiluttamassa molempia autojani, ja vitutuksekseni huomasin että 16 vuotta vanhalla Saabilla oli huisin paljon parempi ajaa kuin yli 10 vuotta uudemmalla Mondeollani. Saabas on pehmeämpi, tukevampi, hiljaisempi, vakaampi, hienompi ja automaattisempi. Perkule.

Kiva maanantai. Kiersin kuusi huonekaluliikettä, enkä löytänyt kanamaisittain sisustettuun pukeutumisstudiooni sopivaa rahia. Tuotteita toki oli, mutta kuka maksaisi verhoillusta kuutiosta lähes tuhat euroa? Verhojakaan ei löytynyt, edes sopivaa kangasta ei löytynyt. Peilistä tai lattiamatosta puhumattakaan. Kaksi tuntia kierreltyäni olin jo niin sekaisin, etten enää tajunnut, millaista mattoa olin oikeastaan edes etsimässä.

Otan välillä pillerin päänsärkyyni.
Suloinen maanantai. Heti sängyssä sähköposteja lukiessani silmieni edessä vilisi kauniiden, rikkaiden (nojoo), menestyvien ja iloisten ihmisten galleriakuvia. Kellahdan pahvilaatikossani kyljelleni ja tutkin kuvia lisää. Merkkivaatteita, kalliita autoja, kauniita ystäviä. Viini virtaa, ilo on ylimmillään ja elämä hymyilee - joka kuvassa. Pitäisikö tästä oppia jotain? Nousen ainakin sängystä ylös.

Kaunis maanantai. Taivaalta sataa paskaa joka tiivistyy maahan valkoiseksi viattoman näköiseksi lumeksi. Pian se kuitenkin sulaa samaksi sottaavaksi mössöksi, jota koko eteläinen Suomi on täynnä seuraavat kahdeksan kuukautta. Näen ikkunasta, kuinka koiraa taluttava pyylevä nainen liukastuu, ja länttää kätensä koiransa kusilammikkoon. Hymähdän vahingoniloisena, hörppään kitkerää kahviani ja vedän Vallilan normaalihintaan ostamastani verhokankaasta ommellun tupsuvoileeverhon takaisin ikkunan eteen. Neljän sekunnin ajan tunsin tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunnetta seistessäni lämpimässä pesässäni ja katsellessa kylmää ja märkää ulkoilmaa.

Rakastettava maanantai. Maanantaissa on kivaa se, että sen jälkeen ei tule toista maanantaita. Tulee tiistai, josta on taass yhden päivän verran lyhyempi matka viikonloppuun. Viime viikonloppuna tapasin kaksi mukavaa ihmistä ja tällä viikolla toivottavasti yhden. Trendi on noususuuntainen - montako ihmistä näen ensi viikonloppuna?

Alle yhdeksän tuntia enää tiistaihin. :)