Uunilintu

Tullessani junalla Helsingistä Tampereelle satuin vilkaisemaan ulos Riihimäen kohdalla. Rakennustyömaan kohdalla oli suuri kyltti, jossa luki: "Riihimäen kaupunki rakennuttaa - Uunilinnun päiväkoti".

Mukavaa, että piltit saavat uuden sijan. Mutta mikä hemmetti tuollainen nimi on olevinaan? UUNILINTU? Kyltin nähtyäni hieraisin silmiäni, ja luulin aluksi että kekseliäs nuoriso on käynyt maalaamassa Unilinnun päiväkodin nimeen ylimääräisen u-kirjaimen. Mutta eipä ollut.

Nälkäisenä mieleeni tuli ensisijaisesti ruoka. Kuka tolvana nimeää päiväkodin paahdetun broilerin mukaan? Miksi juuri lintu? Rakennettakoon seuraavaksi "Uuniporsaan päiväkoti" tai "Liekitetyn kuhafileen päiväkoti". Entäpä jos nimivitsaus onkin koko sosiaali- ja terveystoimen laajuinen? Seuraavaksi valmistunee Hoivakoti Röstiperuna. Hohhoi ja haloo!

Jos välttämättä tarkoitus on pitää yleisimmän lintulajimme nimi päiväkodin nimenä, käytettäköön sen vaihtoehtoista lajinimeä, joka on pajulintu. Ei tulisi näin typeriä ajatuksia vaivaamaan päänuppia turhan takia.

Lue lisää pajulinnusta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pajulintu) ja pohdi, maistuisiko se paahdettuna röstiperunoiden kanssa. Jos päädyt kokeilemaan ruokalajia käytännössä, kerro minulle lopputuloksesta!

Asiakaspalvelutilanne

Kävin Euromarketissa. Kassoilla on yleensä varsin eleettömiä myyjiä, mutta tällä kertaa täti oli kuin sketsisarjasta. Kun saavuin ostoskorini kanssa liukuhihnan päähän, nainen ampaisi tuoliltansa pystyyyn kuin kanuuna, ja kiljaisi: "MOI!!". Pudotin luottokorttini säikähdyksestä lattialle ja keräilin niitä hetken. Sitten tuli kuitin allekirjoituksen aika, ja heti kun sain kynän käteeni, sain välitöntä palautetta:

- "Jaaha, sinäkin sitten olet tuollainen vasuri! Tänään on joku vasenkätisten päivä, tai sitten ne vain kaikki eksyy mun kassalle. Eihän tossa silleen mitään pahaa ole. Ihan kiva, että jotkut on erilaisia. Eikä se mua haittaa silleen yhtään. Ei minusta vasenkätiset ole sen kummempia kuin muutkaan, vaikka jotkut sanoo niitä tyhmiksi. Enkä mä usko siihen juttuun, että vasenkätiset kuolee nuorempina."

Jos tuossa ei vielä ollut tarpeeksi, sain vielä lopputuuvistelmän:

- "Kyllä teilläkin on varmasti ihan kiva elämä! Kiittimoi!"

Toimiston teknologiapläjäys

Mistä johtuu, että kun tahtoisin tulostaa pienen palan paperia 150 miljoonan liikevaihtoa pyörittävän yrityksen tiloissa, mistään ei löydy tulostinta joka sekä käyttäisi oikeaa paperikokoa että olisi yleensäkin toimintakuntoinen.

Nykymaailman mukaiset työryhmätulostimetkin ovat käyttöliittymältään ja viesteiltään lähinnä vittuilupainotteisia. Vahvoja voimasanoja sisältäneet keskusteluni japanilaisittain asiallista tekstiä viestivän tulostimen kanssa aiheuttivat kahden osaston tyhjenemiseen aikaistetulle kahvitauolle.

- "Tulostus on keskeytetty. Voit nyt lisätä sinisen värikasetin." Ai voinko? Entä jos en halua? Varsinkaan, kun tulosteessani ei ole mitään mikä tarvisi sinistä värikasettia? Peruutan toiminnon.

"Pääset poistamaan tulostustöitä asetusnäytöltä, kun värikasetti on vaihdettu.", selvä - tulostusjonoon jäävät siis niin omat taulukkoni, Niksi-Pirkan reseptini kuin osastopäällikön tulostamat toosan kuvatkin - siihen saakka, kunnes huoltoyritys ehtii toimittaa sinisen värikasetin jota kukaan ei edes halua!

Saan roppakaupalla lisää määräyksiä. "Avaa nyt takakansi. Lisää paperia. Tarkista värikasetin kunto. Paina Jatka-painiketta", kysymättä minulta, haluanko edes tehdä mitään noista. Haluaisin jo päästä lounaalle mussuttamaan kanavoileipääni, mutta helvetinkone haluaa minun rassaavan takaluukkuaan. Tässä näin, ihmisten katsoessa.

Yritän sammuttaa virran koko romusta, koska nälkä kurnii. Japanilainen on tässäkin kohtaa ollut askelta edellä; virran katkaisu ei onnistu, kun laite on vikatilassa.

Revin töpselin seinästä ja poistun syömään, jääkööt japanilaishyödyke levälleen nurkkaansa.