perjantai 15. syyskuuta 2006

Voiko piirit vielä pienentyä?

Olisinpa kauniissa maailmassani ilman kateellisia, kyynisiä, neuroottisia, pahaa haluavia, juoruavia, lässyttäviä, kaakattavia, valittavia ja kokonaisuudessaan niin ihastuttavan täydellisellä tasolla kattavan vittumaisia ex-ihmisiä. Sekä omiani että muiden.

Soitin exälle joka sanoi jutelleensa exänsä ja mun toisen exän nykyisen välisistä suhteista ja siitä, miten vaikeaa on kun ensimmäisen exäni nykyisen exä ja toinen exäni nykyinen sekä hänen exänsä ovat keskenään riidoissa. Exän nykyisen exän toinen exä sanoi tuntevansa minut. Samoin exäni toisen exän nykyinen, ja hänen exänsä nykyinen sekä ex tuntevat exäni, ja sitä kautta myös minut.

Minä tunnen ne kaikki.


Eräs astronautti kertoi, kuinka hänen ollessaan avaruuslennolla sukkulassa syntyi pieni tulipalo. He saivat palon sammutettua, eikä vahinkoja syntynyt. Ahdistavinta oli astronautin mukaan se, kun savun haju jäi leijailemaan sukkulaan. Siellä ei ollut olemassa ikkunaa, jonka olisi voinut avata ja raikastaa sisäilmaa.

Ymmärrän tuota ahdistusta hyvin. Semmoinen olo minullakin on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti