sunnuntai 26. elokuuta 2012

Boys in Sale / Poikia alennusmyynnissä?

Voi halvatun halvattu. Naapurustoon on muuttanut poikapari. Molemmat nuoria ja komeita. Tällähän on välitön vaikutus henkilökohtaiseen elämääni siinä mielessä, etten enää voi käydä lähikaupassakaan ihan minkä näköisenä tahansa. Aiemmin olen hipsinyt sinne sunnuntaiaamuisin colleget ja t-paita yllä, mutta nyt täytyy partakin ajaa ja ehostautua joka jumalan kerta. Hyvästi rauhalliset aamut ja pitkät aamiaiset.

Mistäkö tällainen muuttoinformaatio on peräisin? No omakohtaisesta empiirisestä kokemuksesta! Kävin nimittäin hetki sitten lähikaupassa, ja tyypilliseen tapaan kyyläsin miellyttävän näköistä nuorta miestä hyllyjen välistä. Niin kauan kunnes hänen seuraansa liittyi toinen nuori ja hyvännäköinen mies, joka mulkaisi minua tappoilmeellä. Sähisin vastalauseeksi ja katosin pakastealtaalle.

Mieleni teki suklaata, mutta enhän suinkaan voi ostaa mitään epäterveellistä hyvärunkoisten poikasten nähden. Kaappasin heviosastolta mukaani kaksi kaalta ja marssin kassalle suunnitellen samalla, että palaan myöhemmin vielä hakemaan suklaani ennen aukioloajan päättymistä. Kaali maksoi noin 60 senttiä kilolta, joten ostokseni eivät montaa euroa tekisi. Mutta eihän tämä käy päinsä; näiden ostosten kanssa latoessani euroja tiskiin näyttäisin köyhältä. Minäpä ostankin KOLME kaalta, siinä riittää retuuttamista, punnitsemista — ja mikä tärkeintä  — maksamista.

Myyjä katsoin epäuskoisena kun kolme suuren pään kokoista kaalta vyöryi pitkin liukuhihnaa. Ne eivät mahtuneet eettisestä luksuspuuvillasta mittatilaustyönä teetettyyn kauppakassiini, joten jouduin ostamaan lisäksi ankean osuuskaupan pussukan, jonne kolmas kaali piti tunkea. Samalla pojat ilmestyivätkin vihdoin kassalle. Pyörittelin ja hivelin kaalinpäitäni yrittäen esittää tyytyväistä samalla kun toinen silmäni zoomaili kohti makeishyllyä.

Toinen pojista osti neljä siideriä ja askin tupakkaa. Toinen osti kaksi askillista tupakkaa, ja kysyi nuorille homoseksuaaleille tyypiliseen marisevaan ääneen "riittääköhän nää?". Kaaliepisodini meni siis täydellisesti hukkaan. Helvetti. Täytyy seuraavalla lähikauppareissulla maksaa potut pottuina noille äpärille!


2 kommenttia:

  1. Kun tuota kaalia (kaalta?) nyt sinulla riittää niin voisit pyöräyttää kaalikääryleet ja kutsua pojat syömään. Ihan rohkeasti vaan - ruokajuomaksi siideriä, jälkiruuaksi suklaata ja kaiken kruunaa hyvän aterian päälle vedetyt röökit....aieivai.

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä! Täytynee kerätä rohkeutta, aika, rahaa ja kutsua pojat syömään. Jos heihin vielä tämän episodin jälkeen törmään!

    VastaaPoista